Kotiäiti Jenni Koivukangas kaipasi uutta harrastusta elämäänsä ja miehen yllyttämänä hän pyrki musiikkiopistoon, josta kaiken kukkuraksi sai opiskelupaikan. Musiikkiopiston laadukkailla pianoilla soittaminen oli mukavaa, mutta pianoläksyjä varten kotona nökötti vanha ja jo aikaa sitten parhaat päivänsä nähnyt soitin.

”Kotonamme oleva piano oli vanha ja todella huono. Katselin pianoja paljon netistä ja puhuin sellaisen ostamisesta miehelleni, joka puolestaan haaveili enemmän moottoripyörästä eikä molempia raaskinut ostaa.”

Yllättävä vierailu muutti kaiken

Jenni ehti jo melkein luopua haaveestaan, kunnes eräänä päivänä ovikello soi. ”Mieheni oli aiemmin kertonut, että iltapäivällä meille tulee nuohooja ja osasin odottaa vieraita”.

Jenni avasi oven, mutta sen takana ei ollutkaan nuohooja vaan Laatusoittimen miehet.”Miehet tulivat sisälle, ottivat vanhan pianon ja kantoivat uuden Yamaha U1 -pianon sisälle. Katsoin vain hämmentyneenä vierestä ja mietin, että tännehän piti tulla nuohooja.”

Uutta intoa harrastukseen

Oma piano antoi uutta pontta musiikkiopistossa harjoittelemiseen, ja Jenni on ollut mukana soittamassa monissa opiston konserteissa. Pian uuden soittimen saapumisen jälkeen Jenni suoritti musiikkiopistossa 1/3 ja pian edessä on 2/3. Pianon soittamisesta on tullut Jennille korvaamattoman rakas harrastus.

”Oikeasti meinasi itku päästä, kun Laatusoittimen miehet kantoivat pianon meille kotiin”.

Soittaminen tuo iloa ja toimii voimavarana, kun kolmen pienen lapsen katras koettelee äidin hermoja. Perheen pikkuväki tosin ei vielä ole innostunut soittamisesta, vaan enemmänkin pyytää äitiä aina välillä lopettamaan pianoläksyjen harjoittelun.

Nyt Jennillä on haaveissa saada isompi Yamaha U3 -piano, jossa olisi myös silent-toiminto kuulokkeilla soittamista varten. ”Olen maininnut siitä miehellekin. Saa nähdä, tulevatko ”nuohoojat” joskus uudelleen. Eipä siinä mitään, tervetuloa vain!”, Jenni nauraa.